Superdieetti - viikko 1, päivä 2

Tänään on tullut tosiaan todettua, että vapaapäivinä tämä ateriavälin miettiminen on huomattavasti vaikeampaa kuin työpäivinä. Työpäivinä syön aamupalan jo ennen seitsemää, joten yli kolmen tunnin ateriaväli onnistuu ihan hyvin. Vähintään neljä tuntia vaadittaisiin tällä hetkellä siihen, että olisi oikeasti nälkä seuraavalla ruokailulla, mutta siihen ei nyt pysty venymään edes aikaisin heräämällä, koska en tykkää yhtään syödä myöhään. Nukun paremmin, jos saan viimeiset sapuskat naamariin viimeistään ennen kahdeksaa. Tänään iltapala on pakko vetää suunnilleen juuri ennen nukkumaanmenoa, koska olen vieläkin maha pinkeänä päivällisestä ja kello on kuitenkin jo kohta yhdeksän.

Iltapalasta ei siis tänään ole kuvaa, mutta muut syömiset sain tänäänkin ikuistettua:

Liikuttua tuli 50min aamukävelyn muodossa, mutta nuo tyhjällä vatsalla tehdyt kävelyt ei kyllä ole mitään henkilökohtaisia suosikkejani. Olo on vetelä ja voimaton koko matkan ajan, ja tuntuu että kotiin päästessä heikottaa vaikka tehot ovat olleet todella alhaalla. Ehkä seuraavalla aamulenkillä koitan auttaisiko se, että juo kupin kahvia pohjalle. Muuten tykkään kävelystä ja hölkkäämisestä, joten olisi sääli jos joutuisi pakottamaan itsensä tekemään jostain mukavasta epämiellyttävää.

Vatsa on tosiaan edelleen ollut pinkeänä koko päivän, eikä nälkää ole koettu. Mähän olen siis kiloni kerännyt syömällä lähinnä korkeakalorisia sokeriherkkuja kuten keksejä, karkkeja ja suklaita kaiken järkevän ruuan korvikkeena. Kyseessä ei oo ollut grammamääräinen ylensyönti, vaan laadullinen ja energiasisältöinen mättäminen. Tästä syystä varmasti johtuukin tämä jatkuva ähky, kun ruokaa tulee ladottua naamaan kirjaimellisesti kilokaupalla päivän aikana.

Mutta kaikkeen kuulemma tottuu, joten jatkamme harjoituksia!