Juon tässä vaihteeksi iltapalaa proteiinijuoman muodossa. Välipalarahka aiheutti jo kamalia puistatuksia eikä aamupalaksi vedetty "smoothie" ollut yhtään sen miellyttävämpää. Esanssinen MyWhey Stracciatella sen sijaan on helposti alas menevää, jos ei nyt sekään mitään varsinaista herkkua.
Ruokaa ei tullut tänään juuri kuvailtua, lähinnä siksi, että olin jo aika nälkäinen väli- ja iltapalaa lukuun ottamatta kaikkia aterioita odottaessani. Kävin illalla melkein puolentoista tunnin kävely/hölkkälenkillä ja päivällinen tuli syötyä vasta seitsemältä, eli se venyi vähän liian myöhäiseksi. Loppulenkistä olin jo vähän letku ja ajatukset kiersivät aiheessa suklaa ja mitä Uusi Uljas Elämä tarkoittaa mun perinteisille mässyorgioille joiden aikana on helposti saattanut mennä kilokin kaikkea sokerista (kyllä, oikeesti).
Siinä kävellessä tunnistin kyllä heti, että nuo ajatukset kumpusivat vain ja ainoastaan alhaisesta verensokerista. Se on se tuttu tunne mitä olen tähän asti lääkinnyt, arvasit oikein, suklaalla ja kekseillä sun muilla nopeasti imeytyvillä mutta ah niin tyhjillä hiilareilla. Mun ongelmani ydin oikeastaan.
Mä en aio elää loppuelämääni ilman herkkuja, se on selvä. Superdieetiltä toivon sitä, että herkut muuttuisivat tulevaisuudessa osaksi muuten terveellistä ja täysipainoista ruokavalioo, johon mahtuu silloin tällöin pussi karkkia. (Sen sijaan, että ruokavalio koostuu enimmäkseen sokerista, ja siihen mahtuu silloin tällöin yksi kunnollinen ateria.)
Koska aikaa menee niin paljon valmistaessa ruokaa ja miettiessä tulevan viikon aterioita, jumittaa ajatukset muutenkin luonnollisesti hyvin paljon aiheen ympärillä. Se ei kuitenkaan musta ole mikään paha asia, koska jotenkin nyt kun on selkeä ohje siihen mitä teen ja siitä en poikkea, on mun helpompi tarkastella omaa käytöstäni jotenkin objektiivisemmin. Mun ongelmahan ei varsinaisesti ole se itse fakta että syön huonosti ja olen pullea, vaan todellinen ongelma on siinä miksi syön huonosti ja olen pullea.
Se tässä dieetissä on kyllä hassua, että koskaan muuten en AJATTELE näin paljon ruokaa. Jotenkin se tuntuu nyt kovin häiriintyneeltä, että vaikka sitä syö nyt terveellisesti, niin koko ajan ajatukset pyörivät siinä seuraavassa ateriassa. Mutta mitäpä sitä ei tekisi terveemmän painon eteen, dieetin viimeisellä viikolla vaan täytyy opetella taas miettimään muitakin asioita, ettei sitten kun palaa arkeen mieti niin intensiivisesti ruokaa että vetelee aikansa kuluksi tuulihattuja..
VastaaPoistaTotta kyllä! :D Oon kuullut sanottavan, että kestää suunnilleen kolme viikkoa, että jostain tulee tapa. Toivonkin siis, että kuuden viikon jälkeen viisi tasaisin väliajoin syötyä ja melko fiksusti koostettua ateriaa olis jo tapa jota ei tarvis silleen kauheesti erikseen miettiä.
PoistaSamaa ongelmaa täällä suunnalla. Ei meinaa töissä pystyä keskittymään kun ajatukset harhailee ruokaan ja treeniin. Oon itse aiemmin testannut sen gofatgo-ruokavalion ja silloin oli jotenkin helpompaa, kun ei ollut varaa juurikaan soveltaa, Nyt mulle aiheuttaa päänvaivaa nämä kaikki vaihtoehdot joilla voi mitäkin korvata, meen niistä jotenkin ihan hämilleni :) Josta tulikin mieleeni, tuossa sun sivupalkissa on mainittu että noita välipaloja vois korvata protskujuomalla. Onko tää ihan fitfarmin mukaan ookoo ja onko tuo proteiinijuoma sama kun palkkari?
VastaaPoistaOlishan se kieltämättä helpompaa jos olis kirjaimellisesti sanottu mitä syödään, mutta toisaalta itselleni nirsona ihmisenä on myös huojentavaa että paikoitellen voi myös soveltaa. Ja tuosta protskulla korvaamisesta oli joku kysynyt Fitfarmin foorumilla, ja tiimi tosiaan vastasi, että on ookoo. Itse lähinnä katson kalorilaskurilla mitkä arvot on maitorahkassa ja korvaan sen sitten samansisältöisellä määrällä omaa heraa. Palkkari taitaa erota tuosta siinä, että hiilareita on siinä enemmän.
Poista